Muut harrastukset

Vetäminen

Kuva: Kaisa Sormunen

Rotumääritelmän mukaan newfoundlandinkoira on raskaiden taakkojen vetämiseen tarkoitettu vetokoira sekä vesikoira. Newfoundlandinkoiran alkuperäinen työtehtävä oli nimenomaan erinäisten taakkojen vetäminen: Metsurit käyttivät koiria kuljettamaan kaadettuja puita metsästä. Koska puut olivat jättimäisiä ja painavia, yhtä puuta saattoi vetää jopa 14 koiraa. Toinen tärkeä tehtävä oli postin ja elintarvikkeiden kuljettaminen uudisasukkaille. Englannissa newfoundlandinkoiria käytettiin kalasaaliiden ja muiden myyntitavaroiden, kuten maidon, leivän, hedelmien ja vihannesten kuljettamiseen satamakaupungeista Lontooseen. Landseerhan on newfoundlandinkoiran mannermainen versio, joten vetäminen on varmasti silläkin verissä.

Aktiiviset lansuharrastajat vedättävät lapsia pulkassa eri tapahtumissa, ja monet lansun omistajat hankkivat koiralleen vetovälineet ja nauttivat vahvasta veturistaan kotioloissa. Koiran mielestä vetäminen on huvia ja omistajalle siitä voi olla oikeasti hyötyä: Koira vetää talvella lapsia pulkassa, kesällä voi lastata kärryihin nurmikon leikkuujätteet ja antaa koiran kiskoa kärryt kompostin ääreen, syksyllä sama pätee puusta pudonneisiin lehtiin. Useimmat koirat työskentelevät häntä heiluen ja innokkaasti. Niistä on hauska auttaa sinua mitä erilaisemmissa tilanteissa.

Tottelevaisuuskokeet

Kuva: Bea Snellman

Jokaisen koiranomistajan velvollisuuksiin kuuluu peruskouluttaa koiransa yhteiskuntakelpoiseksi. Erityisen tärkeää on, että landseerin kokoisen koiran koulutuksesta on huolehdittu. Yhteiselämä kotona ja lenkkipoluilla sujuu silloin paljon paremmin. Alkuun pääsee menemällä paikallisen koirakerhon tottelevaisuuskoulutukseen, jossa saat koulutusvinkkejä ja koirasi tottuu muihin koiriin. Samalla saatat innostua uudesta harrastuksesta: tottelevaisuuskokeista.
Toko on kaikille koiranohjaajille ja koiraroduille tarkoitettu koemuoto, jossa mitataan koiran osaamista ja hallittavuutta eri liikekuvioissa, sekä koiran ja ohjaajan yhteistyötä. Kynnys kilpailemiseen ei ole kovin suuri: kuka tahansa, jolla on peruskoulutettu ja hallinnassa oleva koira, voi periaatteessa osallistua alokasluokkaan pienen taitojen hionnan jälkeen. Jos taas kiinnostuu kilpailemisesta, niin tokossa on hyvä myös edetä. Luokkia on neljä: alokas,- avoin,- voittaja- ja erikoisvoittajaluokka. Siinä missä alokasluokassa käydään läpi aivan normaaleja koiran perushallintaan liittyviä liikkeitä - kuten paikallamakuu, luoksetulo, maahanmeno - niin ylemmissä luokissa liikkeet ovat jo monitahoisia kilpailuliikkeitä, joiden opettamiseen saa paneutua vaihe vaiheelta.

Pelastuskoiratoiminta

Pelastuskoiratoiminta on kaikille roduille avointa. Pelastuskoira on koulutettu löytämään kadoksissa olevia ihmisiä. Nämä voivat olla joko romahtaneen talon raunioihin hautautuneita tai metsään eksyneitä. Koulutettu koira etsii ja löytää sekä maan alta että päältä. Keskivertokoiralla on nenässään suunnilleen 220 miljoonaa hajureseptoria. Pelastuskoira koulutetaan kolmeen eri lajiin: henkilöhaku, jäljen ajaminen sekä raunioetsintä. Jälkikoira lähetetään etsimään ihmistä sellaiselta alueelta, jolla todennäköisesti ei usea ihminen ole liikkunut. Se haistelee maata ja huomatessaan maan hajun muuttuneen, se lähtee seuraamaan hajuvanaa löytäen sen lopusta kävellessään jälkiä jättäneen ihmisen.

Hakukoira lähetetään alueelle, jossa on jo liikkunut paljon ihmisiä ja jälkiä on siten runsaasti. Sille osoitetaan etsittävä alue, ja se haistelee alueella liikkuessaan ilmasta ihmisen hajua. Kun haju kantautuu sen nenään, se seuraa hajua ja ilmoittaa ohjaajalleen kun ihminen on löytynyt. Yleensä ilmoittaminen tapahtuu siten, että koira jää haukkumaan löytämänsä ihmisen viereen niin pitkäksi aikaa että ohjaaja ehtii paikalle.
Rauniokoiran työpaikka löytyy lähinnä sortuneista rakennuksista. Se haistelee maan päälle tunkeutuvia ihmisestä lähteviä hajuvanoja ja ilmoittaa haukkumalla, kun ihminen on löytynyt.

(teksti: Marika Mäntylä / Hanna Lejonqvist)

Palveluskoiralajit

Koulutettuja koiria, jotka auttavat ohjaajaansa erilaisissa etsintä- ja suojelutehtävissä, kutsutaan palveluskoiriksi. Koirien hyödyllisyys näissä tehtävissä pohjautuu niiden erinomaiseen hajuaistiin, kestävään työskentelymotivaatioon ja haluun puolustaa laumaansa. Palveluskoirakokeiden tarkoitus on antaa tietoa koirien luontaisista ominaisuuksista ja koulutettavuudesta palveluskoiratoimintaan. Palveluskoirakokeisiin saavat osallistua Suomessa vain kilpailuoikeuden omaavat rodut, joista on ajantasainen lista palveluskoiraliiton nettisivuilla. Landseereille palveluskoirakoeoikeudet myönnettiin helmikuussa 2016, ensimmäinen koulutustunnus palveluskoiralajeista saavutettiin saman vuoden lokakuussa.

Palveluskoirakoelajeja ovat jälki-, haku-, viesti-, etsintä-, suojelu- ja erikoisjälkikokeet, sekä valjakkohiihto, opastuskoe ja pelastuskoirakokeet. Erikoisjälki- ja valjakkohiihtokokeisiin kuuluu vain maasto-osuus, muiden lajien kokeissa on aina tottelevaisuus- ja maasto-osuudet. Tottelevaisuusosio on kaikissa lajeissa sama, ja se testaa mm. koiran ohjattavuutta, viettikestävyyttä, työskentelyhalua ja hermorakennetta erilaisilla liikkeillä. Maasto-osion sisältö vaihtelee lajeittain. Jälkikokeessa koira seuraa ihmisen tekemää jälkeä sekä etsii ja ilmaisee jäljelle pudotetut esineet. Hakukokeessa koira etsii ja ilmaisee maastoon piiloutuneita ihmisiä. Viestikokeessa koira kuljettaa viestiä kahden henkilön välillä ja joutuu myös etsimään toista henkilöistä. Suojelukokeessa koira puolustaa ohjaajaansa ja itseään uhkaavasti käyttäytyvää maalimiestä vastaan. Jälki-, haku- ja viestikokeissa on lisäksi esine-etsintätehtävä ja suojelukokeessa jäljestysosio.

Palveluskoiralajit ovat paitsi haastava ja mielenkiintoinen harrastus, oiva tapa kehittää omia ja koiransa taitoja, myös rentouttava vastapaino nykypäivän kiireiselle arjelle. Lajit vaativat koiralta hyvää fyysistä kuntoa ja usein myös ohjaajan tulee liikuttua paljon lajeja harjoitellessa. Monet palveluskoiralajeista edellyttävät ryhmässä harjoittelua, jolloin jokainen koiranohjaaja oman koiransa koulutuksen lisäksi myös avustaa ryhmän muiden koirakoiden harjoituksissa. Palveluskoirakokeiden eri luokkien tarkoitus on lähinnä mitata ja antaa tietoa koiran ominaisuuksista, ei niinkään asettaa koiria paremmuusjärjestykseen, vaikka tulokset sen mahdollistavat ja usein parhaat pisteet saaneet palkitaankin. Kilpailuja ovat vasta erilaiset mestaruuskokeet: piirinmestaruus, rotumestaruus, suomen-, pohjoismaiden- ja maailmanmestaruuskilpailut.

(Lähde: http://www.palveluskoiraliitto.fi)

Kuva: Miia Sneck