Palveluskoirakokeet
Palveluskoiriksi kutsutaan koiria, jotka auttavat ihmistä erilaisissa etsintä- ja suojelutehtävissä. Palveluskoiria on koulutettu jo 1800-luvulta lähtien etsimään kadonneita ja haavoittuneita ihmisiä, huumausaineita ja ammuksia sekä suojelemaan ja vartioimaan ihmisiä ja/tai heidän omaisuuttaan ja alueita. Yhä edelleen palveluskoirakokeet pohjautuvat ja testaavat näitä sota- ja virkakäytössä tarvittavia ominaisuuksia. Landseereilla on monia palveluskoirakokeissa tarvittavia ominaisuuksia. Landseerit ovat suuresta koostaan huolimatta fyysisesti ketteriä, mikä on palveluskoiralle tärkeä ominaisuus - koiran tulee jaksaa työskennellä pitkiäkin aikoja haastavissakin olosuhteissa. Monet landseerit osoittavat luontaista kiinnostusta nenätyöskentelyyn ja haju-erotteluun. Landseerit kykenevät työskentelemään itsenäisesti kaukana ohjaajasta, mutta ovat silti helposti motivoitavissa myös tottelevaisuusliikkeisiin.
Palveluskoirakokeisiin saavat osallistua Suomessa vain kilpailuoikeuden omaavat rodut. Landseereille palveluskoirakoeoikeudet myönnettiin helmikuussa 2016, ensimmäinen koulutustunnus palveluskoiralajeista saavutettiin saman vuoden lokakuussa.

Kuva: Jaana Vikman
Kansalliset palveluskoiralajit
Palveluskoiralajit jaetaan tyypillisesti kansallisiin sekä kansainvälisiin lajeihin. Kansalliset palveluskoiralajit ovat Suomessa järjestettyjä, suomalaisin säännöin kisattuja palveluskoirakokeita. Kansalliset palveluskoiralajit sisältävät kolme osuutta: maasto-osuuden, esine-etsinnän sekä tottelevaisuusosion.

Kuva: Jaana Vikman
BH-koe eli käyttäytymiskoe
BH- eli käyttäytymiskoe on edellytys varsinaisiin palveluskoirakokeisiin osallistumiselle. Nimensä mukaisesti, se testaa koirien käyttäytymistä ja yhteiskuntakelpoisuutta. BH on mielenkiintoinen koemuoto, jonne voi osallistua vaikka varsinaiset palveluskoirakokeet eivät kiinnostaisikaan - testaahan se arjen kannalta todella tärkeitä taitoja sekä koiran hallittavuutta ja motivaatiota.
BH koe jakaantuu kahteen osaan, tottelevaisuuteen ja kaupunkiosuuteen. Tottelevaisuusosio mukailee palveluskoirakokeiden tottelevaisuusosiota ja sisältää osin samoja liikkeitä. Koiran tulee osata mm. seurata ohjaajaa kytkettynä ja vapaana, istua, maata, pysyä paikallaan ja tulla luokse. Kaupunkiosuudessa koiran tulee olla hallittavissa ja käyttäytyä neutraalisti vieraisiin ihmisiin, koiriin ja muihin normaaleihin ympäristötekijöihin, kuten pyöriin ja autoihin.
BH- koe arvostellaan asteikolla hyväksytty / hylätty, ja sen voi tarvittaessa uusia. Koiria ei siis aseteta paremmuusjärjestykseen vaan kaikki kokeen hyväksytysti suorittaneet saavat koulutustunnuksen.
Tottelevaisuusosio
Vuodesta 2024 lähtien tottelevaisuusosiot ovat jakaantuneet kahteen eri osioon: A ja B- tottelevaisuuteen. Ohjaaja saa siis itse päättää, kumman tottelevaisuusosion haluaa suorittaa.
A-osiossa suoritetaan paikalla makaaminen, seuraaminen ohitettavista ihmisistä, liikkeestä istuminen, liikkeestä seisominen ja liikkeestä maahanmeno, luoksetulo, eteen lähetys sekä esineen noutaminen tasamaalla ja A- ja metrisen esteen yli. A-osiossa koiralle ammutaan suorituksen aikana laukaukset.
B-osio muistuttaa pitkälti BH-osuutta, mutta lisäksi on liikkeestä seisominen, noutaminen tasamaalta sekä eteen lähetys. B-osiossa ei ammuta.
Molemmista osioista voi valioitua käyttövalioksi.
Miten aloittaa pk-tottis?
Tottelevaisuuden harjoittelun voi aloittaa heti, kun pentu saapuu uuteen kotiin. Pennun tärkein tehtävä on oppia oppimaan asioita. Aluksi koulutustilaisuudet kannattaa pitää lyhyinä, vain muutaman toiston mittaisina. Koska palveluskoirakokeissa arvostetaan innokasta ja keskittynyttä työskentelyä, tulee koiran olla hyvin motivoitunut koulutustilanteisiin. Kun palkkio on oikea, koira on aktiivinen, innokas ja motivoitunut ratkaisemaan ongelmia. Palkan avulla rakennetaan koiralle motivaatio työskennellä. Erilaiset leikit, kuten namien heittelyleikki sekä namikäden saalistusleikki lisäävät pennun itseluottamusta. Pennulle voi ja kannattaa opettaa palkan tavoittelun lisäksi myös luopumista, kuten odottamista ja paikallaoloa. Kaikkien koulutustilanteiden tulee kannustaa koiraa ja ohjaajaa hyvään yhteistyöhön.
Paikalliset palveluskoiraseurat järjestävät yleensä viikoittain kaikille avoimia ja ilmaisia mahdollisuuksia harjoitella tottelevaisuusliikkeitä palveluskoirakentällä.

Kuva: Jaana Vikman
Haku
Hakukoiran tulee olla fyysisesti hyvässä kunnossa, ja sen tulee suhtautua vieraisiin ihmisiin vähintään neutraalisti. Haku kasvattaa koiran itsevarmuutta, ja siksi se on erinomainen harrastus myös ihmisiä kohtaan arasti suhtautuvalle koiralle. Hakuharrastukseen on helppo motivoida koiraa, joka tykkää ja kykenee juoksemaan pitkiä matkoja.
Kuva: Miia Sneck
Miten aloittaa hakuharrastus?
Hakuharrastuksen voi aloittaa jo pikkupentuna harrastamalla koiran kanssa kotona piiloleikkiä, mikä on koiralle mukavaa puuhaa. Pennun kasvaessa on tärkeää löytää itselleen sopiva treeniporukka - palveluskoiralajit ovat yhteistyötä, joissa jokainen kouluttaa kaikkien koiria. Yleisin tapa löytää treeniporukka on liittyä paikalliseen palveluskoirakerhoon.
Maalimiesmotivaatio, eli motivaatio löytää kadonneita ihmisiä on koko harrastuksen tärkein tukipilari. Aluksi maalimiehet palkitsevat koiraa jollakin koiralle sopivalla tavalla, yleisimmin lelulla tai ruualla. Koko koulutuksen idea on, että koira oppii siis yhdistämään paikalla olevan ihmisen hajun johonkin todella mieluiseen asiaan. Varsinainen etsiminen koulutetaan yleensä kahdella eri tavalla, mutta kumpikaan metodi ei poissulje toista vaan enemmänkin tukevat toinen toisiaan.
Tyypillisesti ensimmäiset harjoitukset aloitetaan niin, että koira näkee maalimiehen menevän piiloon ja päästetään sitten etsimään. Koiran taitojen kehittyessä, maalimiehet menevät valmiiksi piiloon ja koiraa autetaan näkö- ja kuuloavuin. Näköavussa eli "haamussa" maalimies näyttäytyy koiralle piilosta ja menee takaisin piiloon.
Vaihtoehtoisesti "haju-haussa" maalimies piiloutuu erittäin hyvin ennalta suunniteltuun paikkaan. Tässä metodissa koiran ei tule nähdä maalimiestä miltään suunnalta. Ohjaaja lähtee kytketyn koiran kanssa kiertämään maalimiestä ympäri niin, että lähennytään maalimiestä koko ajan kunnes koira nappaa itse kadonneen maalimiehen hajun. Aluksi välimatkat voi olla hyvinkin lyhyitä, vain 2-10 metriä. Hajuhaku kannustaa koiraa nenänkäyttöön sekä antaa koiralle mahdollisuuden oppia asioita syvemmin.
Metsäjälki- ja erikoisjälki

Kuva: Kaisa Heikkerö
Kansallisissa lajeissa metsäjäljellä jälkikokeeseen kuuluu nimensä mukaisesti tottelevaisuusosuuden ja esineruudun lisäksi jäljestysosuus, joka suoritetaan metsässä. Koira nostaa jäljen janalta, ja seuraa jälkeä kunnes se on löytänyt jäljentallaajan sinne tiputtamat kuusi keppiä. Koe arvostellaan janatyöskentelyn ja löydettyjen keppien mukaan - tuomari ei siis seuraa koirakon jäljestystä maastossa. Erikoisjälkikoe eli FH-jälki on puolestaan kansainvälinen jäljestämiskoe, jossa koiran suoritus arvostellaan koko jäljestämisen ajan. Tällöin jäljestämisen tulee luonnollisesti olla tarkkaa ja intensiivistä. Kokeessa ei ole tottelevaisuusosuutta. Jälki tehdään yleensä pellolle tai muuhun avoimeen maastoon.
Miten aloittaa jäljestysharrastus?
Jäljestysharrastuksen aloittaminen on helppoa, sillä koirat osaavat luonnostaan seurata hajuja. Jälkiä on helppo tehdä yksinkin, eikä maanomistajien lupia tarvita koiran jäljestäessä kytkettynä. Ensimmäinen jälki kannattaa tehdä helpohkoon maastoon. Vaikka koirat seuraavat hajuja luonnostaan, on tärkeää miettiä, mitä koiran halutaan oppivan. Jäljen seuraamisen tulee olla motivoivaa koiralle, ja sitä tulee ehdottomasti palkita, jotta koira oppii seuraamaan haluttua jälkeä. Jäljestämisessä koira yhdistää ihmisen hajun johonkin mieluisaan, kuten ruokaan tai leluun.
Landseerit ovat usein luonnostaan taitavia nenänkäyttäjiä, ja tätä ominaisuutta vahvistetaan koulutuksella. Hajutyöskentely on koiralle palkitsevaa, onhan hajuaisti koiran tärkein aisti. Hajutyöskentely myös kannattaa, sillä se lisää koiran itsevarmuutta ja optimistisuutta.
Tyypillisesti ensimmäinen jälki tehdään niin, että jokaiselle ihmisen askeleelle laitetaan ruokaa. Tälläinen "makkarajälki" on ahneiden koirien mieleen, ja lisäksi koira yhdistää nopeasti ihmisen hajun sitä palkitsevaan asiaan.
Vaihtoehtoisesti koiralle opetetaan ensin ilmaisu. Koiran halutaan kokeissa ilmaisevan ohjaajalle jäljellä olevat kepit tai peltojäljellä olevat esineet. Ilmaisu voi olla esimerkiksi istuminen, jähmettyminen tai maahan meneminen. Kun koira on oppinut ilmaisemaan pienet esineet, opetetaan se myös etsimään näitä keppejä. Keppejä voi askarella itse leikkaamalla n. 10 cm pituisia puupalikoita oksista. Kun koira löytää kepin, sitä palkitaan jollain koiraa kiinnostavalla tavalla. Kun koiralla on vahva keppimotivaatio, se oppii myös seuraamaan jälkeä löytääkseen kepit. Koiran taitojen kehittyessä jälkeä pidennetään. Liittymällä paikalliseen palveluskoiraseuraan voi osallistua alkeiskurssille, jossa opetetaan perusteet hajujen käyttäytymisestä ja jäljen teosta.

Kuva: Jaana Vikman
Etsintäkoe
Etsintäkoe eli EK koostuu viidestä eri tehtävästä, jotka koiran tulee suorittaa. EK-kokeessa yhdistetään jälki, haku sekä esine-etsintä. Lisäksi kaksi uutta lajia ovat pudotetun esineen nouto sekä tarkkuusetsintä. Etsintäkokeessa koiran tulee osata siis hyödyntää maa- ja ilmavainua sujuvasti ja niitä päivän mittaan vaihdellen. Kaikki osa-alueet suoritetaan saman päivän aikana, joten koiran tulee olla fyysisesti hyvässä kunnossa, motivoitunut ja sinnikäs. Etsintäkokeen pudotetun esineen noudossa koiran tulee noutaa maastosta ohjaajan pudottama esine ja luovuttaa se ohjaajalle. Pudotetun esineen noudon harjoittelu on koiralle kivaa aktivointia, ja sitä on helppo harjoitella tavallisen hihnalenkin yhteydessä. Tarkkuusetsinnässä koiran tulee löytää hyvin pieni, noin kolikon kokoinen esine. Koiran tulee ilmaista esine siten, että ohjaaja pystyy sen maastosta itse löytämään.
Lähde: Suomen Palveluskoiraliitto ry
Teksti: Erika Antola